Tekninen lautakunta, kokous 16.8.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 54 LAUSUNTO SAKO-JA UMPIKAIVOLIETTEIDEN KULJETUKSESTA (lisäpykälä)

Perustelut

Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta on pyytänyt jäsenkunniltaan lausuntoa kunnan siirtymisestä kunnan järjestämään sako- ja umpikaivolietteen kuljetukseen toimialueellaan Auran, Kaarinan, Liedon, Marttilan, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Paraisten, Pöytyän, Raision, Ruskon, Salon, Sauvon ja Turun kuntien ja kaupunkien alueilla. Lausuntoa pyydetään 31.8.2018 mennessä.

Sako- ja umpikaivolietteiden jätehuollosta on koottu aineistoa osoitteeseen www.turku.fi/lietteenkuljetus.Oheismateriaalissa on tiivistelmä tausta-aineistosta.

Lausunto koskee viemäriverkoston ulkopuolella asumisessa, vapaa-ajan asumisessa ja julkisissa toiminnoissa syntyneiden lietteiden kuljetusta. Lausuntopyyntö ei koske yritystoiminnassa syntyneen sako- ja umpikaivolietteen kuljetuksia.

Lietteen kuljetusjärjestelmällä ei ole vaikutusta jätehuoltomääräysten mukaan tapahtuvaan omatoimiseen lietteenkäsittelyyn maataloudessa tai hyvin pienten lietemäärien kompostointiin kiinteistöllä.

Jätehuoltolautakunta ei käsittele ao. kuljetuksia Kemiönsaaren kunnassa, koska siellä lietteen kuljetus on toiminut kunnan järjestämänä 1.1.2013 lähtien.

Lausuntopyyntö koskee jätehuoltolautakunnan jäsenkuntia, joissa lietteen kuljetus on järjestetty edelleen vuoden 1993 jätelain mukaisena ns. sopimusperusteisena kuljetuksena.

Asian eri osapuolten – kunnan järjestämää jätteenkuljetusta vaativan LSJH:n sekä kiinteistökohtaisen jätteen kuljetuksen järjestämistä puoltavan SKAL:in teettämien selvitysten välillä on suuria eroavaisuuksia. Samoista asioista on selvityksissä esitetty täysin toisistaan poikkeavat näkökannat. Jätekuljetusjärjestelmästä päätettäessä on selvitettävä, täyttyvätkö jätelain 37 §, mikäli päätetään valita kiinteistökohtainen jätteenkuljetusjärjestelmä. LSJH:n mukaan vaatimukset eivät täyty, kuljetusyrittäjien mukaan täyttyvät. LSJH on kuitenkin omassa lausunnossaan todennut mm. jätehuoltoviranomaisen ylläpitämän lakisääteisen rekisterin olevan ”täysin epäluotettava” johtuen mm. puutteellisesta jätteenkuljettajilta saatavasta tiedosta.

Eroavaisuuksia eri osapuolten välisissä näkemyksissä on myös lietehuollon kehittämisessä. Jätehuoltoyhtiö katsoo lausunnossaan, että lietteiden vastaanottopaikkojen määrää voidaan lisätä sekä kuljetuskalustoa uusia vain, mikäli käytössä on kunnan järjestämä lietekuljetus. Kuljetusyrittäjät puolestaan näkevät asian siten, että investointeja ei uskalleta tehdä, mikäli eletään kuljetusyrittäjien kannalta epävarmassa tilanteessa, jossa kuljetukset kilpailutetaan keskitetysti. Heidän mukaansa kilpailutilanteessa hinnat painetaan kyllä alas, mutta se johtaa kuljetuskaluston suurenemiseen ja myöskin yksipuolistumiseen.

Jätteenkuljetusjärjestelmän valinnassa tuleekin saada mukaan mahdollisimman monipuolisella kalustolla operoiva joukko alan yrittäjiä, mukaan lukien pienet yritykset.

Yksi jätelain 37 § täyttymisen edellytyksistä on, että jätteestä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. LSJH katsoo, että kiinteistökohtaisessa kuljetusjärjestelmästä tällaista aiheutuu lietteen joutuessa ympäristöön, kun kiinteistönomistajat eivät tyhjennytä sako- ja umpikaivolietteitään jätehuoltomääräysten mukaisesti vuosittain. Alueella toimii tällä hetkellä vas-taanottopaikkojen verkosto, joka kuitenkin on myös LSJH:n mukaan riittämätön. Suurimmat vastaanottopaikat sijaitsevat Salossa ja Turussa, jonka lisäksi lietettä vastaanotetaan Kyrössä ja Paraisilla (vain Paraisten alueen lietteet).Turun Gasumin vastaanottopaikalle toimitettiin vuonna 2016 noin 36 000 m3 lietettä (SKALin raportin arvio 29 000 m3). Gasumin maksimi-kapasiteetiksi on arvioitu noin 50 000 m3 lietettä / vuosi tai toisen ilmoituksen mukaan maksimia ei ole määritelty. Salon keskusjätevedenpuhdistamon on arvioitu voivan kärsiä teknisistä ongelmista, jos vastaanotettavan lietteen määrä kasvaa. Kyrön jätevedenpuhdistamo voisi mahdollisesti nostaa kapasiteettiaan, mutta jo nykyisellään on ongelmallista syöttää laitokseen kokonainen kuorma,

10-12 m3 kerrallaan. LSJH:n teettämässä raportissa todetaan, että koska Turun puhdistamolle ei ole ilmoitettu maksimi-kapasiteettia, ”periaatteessa nykyinen lietteen vastaanottokapasiteetti lienee riittävä”.

Vaikka lietettä tulee saada kerättyä mahdollisimman paljon, edellisestä nousee kuitenkin vahvasti esille kysymys, miten vastaanottopaikkojen kapasiteetti kestäisi, mikäli otettaisiin vastaan moninkertainen lietemäärä. Vastaanottopaikoissa kapasiteetin osoittautuessa riittämättömäksi syntyisi taloudellisen haitan lisäksi haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle, vaikutukset

asukkaisiin ja yritysten toimintaan olisivat negatiivisia tai jätteenkuljetusta ei välttämättä olisi tarjolla luotettavasti ja kattavasti silloin, kun asiakas sitä tarvitsee. Kuten edellä on jo todettu, lietteen todellisesta määrästä on pystytty esittämään vain arvioita, joiden mukaan kerätyn lietteen määrä suhteessa syntyviin jätevesilietteisiin on arvioijasta riippuen vastakkaisia. Tämän vuoksi keskenään ristiriitaisten lietemääräarvioiden pohjalta ei ole mahdollista tehdä luotettavaa

päätöstä kuljetusjärjestelmän muuttamisesta, tai että jätelain mukaiset vaatimukset täyttyisivät kunnan järjestämässä lietteiden kuljetuksessa nykyistä kiinteistökohtaista järjestelmää paremmin. Kunnan järjestämä lietteiden keräys ei sinällään takaa parannuksia lietehuoltoon, vaan ensisijaisesti lietteiden keräystä tulisi kehittää tavalla, jonka hyödyistä kaikki osapuolet ovat samaa mieltä, eli saada käyttöön keräyskalustoa, jolla lietteistä voidaan erottaa vesi ja palauttaa se jätevesijärjestelmään jo keräyskohteessa, kuljetusyrittäjät sitoutuisivat toimimaan paremmin yhteistyössä LSJH:n kanssa viranomaisyhteistyön helpottamiseksi ja lietteiden määrästä saataisiin yhteneväinen, luotettava tieto.

Lisäksi tulisi ottaa huomioon, että lietteiden kuljetuksessa tulee ottaa huomioon kuljetuskalustoa ja paikallisia olosuhteita koskevat erityisedellytykset ja tarpeet.

Ehdotus

Lausunto käsitellään kokouksessa.

Päätös

Tekninen lautakunta esittää lausuntonaan kunnanhallitukselle:

Tällä hetkellä ei ole riittävästi tietoa kunnan järjestämän sako-ja umpikaivolietteen kuljetuksen hyödyistä ja tulevista kuluista. Lisäksi haja-asutusalueen jätevesijärjestelmien selvitykset ja jätevesiasetuksen vaatimat muutostyöt ovat kesken. Nykyisessä toimintamallissa ei ole todettu ongelmia ja se on toiminut ihan hyvin. Lisäksi kuljetusmatkat ovat maaseudun harvaan asutulta alueelta pitkiä ja lietteen vastaanottopaikkoja tulisi lisätä. Pitkät kuljetusmatkat nostavat kustannuksia ja aiheuttavat turhia ympäristöhaittoja. Lisäksi sako-ja umpikaivolietteen kuljetuskalustoa valittaessa tulisi huomioida paikalliset olosuhteet ja teiden kunto. Jätekuljetusjärjestelmästä päätettäessä on oltava selvää täyttyvätkö jätelain 37§ mukaiset vaatimukset.

Ympäritönsuojelulautakunta käsittelee asiaa 29.8.2018 ja antaa asiasta oman lausunnon Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnalle.