Kunnanhallitus, kokous 14.10.2024

Perustelut

Alijäämäinen talousarvio vuodelle 2024 ja taloussuunnitelma vuosille 2024 - 2026 edellyttää kunnalta toimenpiteitä. Kunnanjohtaja kertoo lähtökohdat.

Perustelut

Kuntatalous muuttui olennaisesti vuoden 2023 alusta, kun hyvinvointialueet aloittivat ja sote siirtyi pois kuntien vastuulta. Muutoksen myötä sote-menot ja tulot poistuivat kuntien taloudesta. Julkisen talouden pitkään jatkunut kestävyysvaje ei kuitenkaan poistunut. Koronavuosien vahvemman valtion tuen jälkeen tilanne kunnissa on jopa aiempaa haastavampi, vaikka nyt soten puolesta ennakoinnin pitäisi olla aiempaa helpompaa.

Eniten kunnan toimintaan ja tulevaisuuteen vaikuttaa kunnan väestökehitys, kunnan väkiluvun kehittyminen, väestön ikärakenne ja huoltosuhteen kehittyminen. Lisäksi monet valtion ratkaisut vaikuttavat voimakkaasti kuntiin, kunta-valtiosuhteessa kunta kun on aina altavastaajan asemassa.

Kuntatalouden kehitysarvio 2024–2027 on heikentynyt ja tulojen ja menojen välillä on kunnissa yleisesti kasvava epätasapaino. Kuntatalouden paineita lisäävät  myös korkealla pysyvät nettoinvestoinnit ja verotuloarviota painaa talouskasvun hidastuminen, jopa taantuma. Valtionosuuksia pienentävät muun muassa sote-siirtolaskelmien tarkentumien ja hallitusohjelman päätökset.

Auran valtuusto hyväksyi kokouksessa 18.12.2023 talousarvion vuodelle 2024. Talousarvio on noin 640 000 euroa alijäämäinen. Myös suunnitelmavuodet osoittavat alijäämää. Taseen ylijäämä on tällä hetkellä noin 4 miljoonaa euroa, mutta se heikkenee, mikäli käyttömenoja ei saada hillittyä ja taloutta tasapainotettua.

Kuntalaki edellyttää, että taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan on vuonna 2024 mahdollista anoa harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Myönteisen päätöksen yhtenä ehtona on, että kunta laatii talouden tasapainotussuunnitelman taloutensa vakauttamiseksi.

Myös valtuuston hyväksymässä talousarviossa on todettu, että koska talousarvion kaikki suunnitelmavuodet ovat alijäämäisiä, tulee kunnanhallituksen käynnistää talouden sopeuttamisen suunnittelu vuoden 2024 aikana. Talouden tasapainottaminen edellyttää kunnan talouden kokonaiskuvan, liikkumavaran ja rahoituskyvyn ymmärtämistä muuttuneessa kontekstissa. Palvelurakenteet on sopeutettava palvelutarpeeseen pitkällä aikavälillä kestävästi.

Tasapainoisen talouden säilyttäminen edellyttää myös ennakoinnin ja seurannan parantamista niille asetettujen tarkoituksenmukaisten tavoitteiden, mittareiden ja kriteerien avulla. Esimerkiksi syntyvyydellä on suora yhteys ryhmäkokoihin ja tilatarpeisiin varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Painopisteen tulee olla hyvälaatuisissa, oikein mitoitetuissa lakisääteisissä palveluissa. Vapaaehtoisten palveluiden tuottamisessa kriteerinä on palvelun vaikuttavuus.

Valtuuston hyväksymässä strategiassa annetut palvelulupaukset ohjaavat myös talouden tasapainottamistyötä. Esimerkiksi asioiden tekeminen yhteistyössä muiden kanssa on yksi palvelulupauksista mutta myös mahdollisuus tuottaa palveluita resurssitehokkaasti eli myös kunnan talouden kannalta kestävästi. Vakaa ja tasapainoinen kuntatalous on yksi strategian palvelulupaus mutta myös kunnan lakisääteinen velvoite. Tätä taustaa vasten on tehty suunnitelma talouden tasapainottamisohjelman laatimisesta vuonna 2024. Ohjelman laatimiseen liittyvä selvitys- ja tiedonkeruuvaihe toteutetaan kevään aikana siten, että vuosille 2024 – 2026 jaksotettu tasapainottamisohjelma on tuotavissa valtuuston käsittelyyn kesäkuussa 2024. Tämä mahdollistaa ohjelman toimenpiteiden huomioimisen vuoden 2025 talousarviovalmistelussa heti raamivaiheesta alkaen.

Tasapainottamisohjelman valmistelun on ajateltu etenevän seuraavasti:

1. Ohjelmatyön käynnistäminen (tammi-helmikuu)
2. Tiedon keruu ja analysointi (tammi-maaliskuu)
3. Tasapainottamistoimenpiteiden määrittely tiedonkeruun pohjalta (maalis-toukokuu)
4. Tasapainottamisohjelman kokoaminen ja hyväksyntä (touko-kesäkuu)
5. Ohjelman toteuttaminen ja seuranta (elokuu 2024 – joulukuu 2026)

Tasapainottamisohjelman valmistelu toteutetaan kunnanhallituksen ohjauksessa. Tarkempi suunnitelma ohjelman valmistelusta on pykälän liitteenä.

Perustelut

Kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan 15.1.2024 § 6 suunnitelman talouden tasapainottamisohjelman laatimiseksi. Kunnanhallitus seuraa työn etenemistä suunnitelman mukaan. Kunnanjohtaja vastaa työn etenemisestä raportoimisesta kunnanhallitukselle.

Tasapainottamisohjelman valmistelun vaiheet ovat tähän mennessä edenneet seuraavasti

Ohjelmatyön käynnistäminen (tammi-helmikuu)

• Kunnanhallituksen päätös ohjelman laatimisesta > toteutunut
• Esihenkilöiden ja henkilöstön edustajien orientoiminen > toteutunut
• Tulossa: Valtuuston iltakoulu ma 12.2.2024 klo 17 – 19

Tiedon keruu ja analysointi (tammi-maaliskuu)

Toimialakohtaiset alkupalaverit pidettiin viikoilla 4 ja 5. Alkupalavereissa käytiin keskustelu toimialan nykytilanteesta ja tulevista näkymistä. Lisäksi käytiin läpi ohjeistus tiedonkeruuvaiheen toteuttamisesta ja sovittiin seuraavan seurantapalaverin ajankohta.

Alkupalavereissa keskusteltiin mm. seuraavista teemoista:

Elinvoimatyön osalta todettiin, että palvelut tuotetaan hyvin kustannustehokkaasti jo nyt. Jatkossa työn painopistettä fokusoidaan entistä enemmän yritysten sijoittumispalveluiden kokonaisuuteen sisältäen palvelut maankäytön suunnittelusta kaavoitukseen ja suunnitelmalliseen kuntamarkkinointiin. Konkreettisina toimenpiteinä lähdetään valmistelemaan Metsä-Halavan asuinalueen myyntikampanjaa sekä Auranportin yritysalueen kehittämissuunnitelmaa yhteiskehittämisen kautta. Yrityspalveluiden saatavuus ja kunnan yritysmyönteisyys konkretisoituu elinvoimaohjelman toteutumisen kautta.

Hyvinvointitoimialan alkupalaveriin osallistuivat toimialajohtajan lisäksi toimialan esihenkilöt. Toimiala on kunnan suurin sisältäen sivistyspalveluiden, vapaa-aikapalveluiden ja hyvinvointipalveluiden kokonaisuudet.

• Perusopetuksen osalta tullaan käymään läpi seuraavat kokonaisuudet: Opetus, kouluruokailu (osana ruokapalveluiden kokonaisuutta), koulukuljetukset sekä aamu- ja iltapäivätoiminta
• Varhaiskasvatuksen tarkastelu liittyy seuraaviin kokonaisuuksiin: Päiväkodit: yksityinen – kunnallinen, perhepäivähoito: yksityinen – kunnallinen, esiopetus, lasten kotihoidon tuki sekä kotihoidon tuen kuntalisä.
• Kirjaston, vapaan sivistystyön, hyvinvointi-, liikunta- ja vapaa-aikapalveluiden osalta keskustelu käytiin tässä vaiheessa yleisemmällä tasolla.

Hallinnon alkupalaverin keskeinen sisältö liittyi seuraaviin kokonaisuuksiin:

• Ruokahuolto- ja siivouspalveluiden eri toteutusmahdollisuuksien vertailu
• Talous- ja palkkahallinnon tarkoituksenmukainen toteuttaminen tulevaisuudessa -vertailu kh:n aiemman toimeksiannon mukaisesti
• ICT-, tiedon- ja asiakirjahallinnon tarkoituksenmukainen toteuttaminen tulevaisuudessa -vertailu
• Poissaolojen vähentäminen ja poissaolokustannusten pienentäminen suunnitelmallisella työkykyjohtamisella
• Toimielin- ja päätöksentekorakenteiden tarkastelu

Teknisen toimialan alkupalaverissa keskusteltiin erityisesti seuraavista teemoista:

• Tarkastelun pääpainopiste tulee olemaan kiinteistöt, niiden kunto, käyttöaste ja tarkoituksenmukaiset tilajärjestelyt palvelun tuottamisen näkökulmasta riippuen. Varhan ratkaisut palveluverkosta ja niiden vaikutus kunnan kiinteistöjen käyttöön tulevaisuudessa.
• Lisäksi läpikäydään yleiset alueet, piha-alueet, liikunta- ja ulkoilualueet, maa- ja metsätilat, liikenneväylät ja tiestö, kunnossapito (kesä - talvi) sekä muut kokonaisuudet erityisesti yhteistyömahdollisuuksien ja palveluiden laajuuden osalta
• Investointien tarkastelu
• Vuonna 2022 laaditun energiansäästöohjelman toteutuminen, vaikutukset ja mahdolliset jatkotoimenpiteet

Kuntakonsernin, rahoituksen ja kehittämisen näkymien sekä kiinteistöjen kokonaisuuden tulevaisuuskuvan osalta tarkastelua valmistelee kunnanjohtaja.

Seuraavat toimialakohtaiset kokoontumiset ovat helmi-maaliskuun vaihteessa, jolloin tiedon keruusta siirrytään suunnitelman mukaisesti vaiheeseen kolme: tasapainottamistoimenpiteiden määrittely tiedonkeruun pohjalta.

Perustelut

Valtuuston iltakoulu talouden tasapainottamistyöstä järjestettiin 12.2.2024. Tilaisuuteen kutsuttiin valtuutettujen lisäksi esihenkilöt sekä henkilöstön edustajat. Iltakoulun alkuun Kuntaliiton asiantuntija Olli Riikonen alusti Auran talouden tilanteesta ja kuntatalouden näkymistä yleisesti. Tämän jälkeen kerättiin kirjallisesti kaikkien osallistujien ajatuksia kunnan säästöpotentiaalista jatkotyöstöä varten. Riikosen esitysaineisto sekä yhteenveto ideoista säästötoimenpiteiksi ovat pykälän liitteinä.

Toimialojen tiedonkeruuvaiheen tuloksia kootaan viikoilla 8 ja 9.  

Perustelut

Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 15.1.2024 § 6 käynnistää talouden tasapainottamisohjelman valmistelun. Sopeuttamistarpeen arvioidaan olevan noin 1,3 miljoonaa euroa vuosina 2024 – 2026. Kululajeittain nykyisen menorakenteen mukaan jaettuna sopeuttamistarve olisi henkilöstökuluissa noin 659 000 euroa, palveluiden ostoissa noin 323 000 euroa, avustuksissa noin 130 000 euroa, materiaalikustannuksissa noin 98 000 euroa ja muissa kuluissa noin 83 000 euroa.  

Henkilöstön osalta suunnitelmassa talouden tasapainottamisohjelman laatimisesta todetaan, että osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö on asiakaspalvelua tuottavan organisaation tärkein voimavara ja edellä mainitun turvaaminen on yksi Auran kunnan strategian palvelulupauksista. Henkilöstökulut muodostavat yli puolet kunnan käyttötalousmenoista ja monen palvelun tuottamiseen liittyy lakisääteinen henkilöstömitoitus. Valtakunnalliset työehtosopimusratkaisut vaikuttavat henkilöstökuluihin useita prosentteja joka vuosi. Palvelun tarkoituksenmukaisen tuottamisen näkökulmasta on tärkeää varmistaa, että kunnan yksiköissä ovat oikeat henkilöt, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan. Osana edellä kuvattua tehtäväkohtaista palveluprosessitarkastelua on täten toteutettava henkilöstöarviointi.

Mahdollisuus saada säästöä henkilöstökustannuksista muodostuu pääasiassa seuraavista vaihtoehdoista:

• Tehtävänkuvaukset ja resurssitarkastelu
• Palkka- ja palkkiojärjestelmän tarkastelu
• Työhyvinvointi, poissaolo- ja sijaiskustannukset
• Määräaikaisten työsuhteiden tarvetarkastelu
• Eläköitymiset
• Palkattomat vapaat
• Lomautukset
• Irtisanomiset

Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007) säätelee yhteistoiminnasta kuntatyöpaikoilla. Lain tarkoituksena on edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa. Yhteistoiminta tarkoittaa neuvottelua ja kuulemista. Yhteistoiminnan osapuolia ovat kunta työnantajana ja sen palveluksessa oleva henkilöstö.

Työnantajan on neuvoteltava valmisteilla olevien toimenpiteiden perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista ennen kuin asia ratkaistaan. Neuvottelut on käytävä yhteistoiminnan hengessä eli avoimessa vuorovaikutuksessa ja tavoitteena on saavuttaa yksimielisyys. Kuultuaan henkilöstöä työnantaja päättää, mihin toimenpiteisiin asiassa ryhdytään.

Yhteistoimintaa prosessina säädellään yhteistoimintalain useilla pykälillä. Laissa on muun muassa määräykset siitä, mitä asioita yt-neuvotteluissa on ainakin käsiteltävä ja missä aikataulussa neuvotteluissa edetään. Työnantajalle on säädetty myös velvollisuuksia viestintään liittyen. Lisäksi työnantajan on huolehdittava, että työntekijöiden työllistymistä tuetaan suunnitelmallisesti ja tiettyjä periaatteita noudattaen.

Lain 4 pykälässä on määritelty ne asiat, joista ainakin on neuvoteltava yhteistoiminnassa:

1. Henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavat muutokset työn organisoinnissa, kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien yhteistoiminnassa
2. Palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteet, jos asialla voi olla olennaisia henkilöstövaikutuksia
3. Henkilöstöön, henkilöstön kehittämiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun sekä työyhteisön sisäiseen tietojenvaihtoon liittyvät periaatteet ja suunnitelmat
4. Asiat, jotka koskevat taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimeenpantavaa osa-aikaistamista, lomauttamista tai irtisanomista

Yhteistoimintamenettelyt on käynnistettävä, kun työnantaja harkitsee toimenpiteitä, jotka saattavat johtaa yhden tai useamman työntekijän irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamiseen taloudellisin tai tuotannollisin perustein. Tällöin työnantaja ei ole yhteistoimintamenettelyjä aloittaessaan vielä tehnyt päätöstä mahdollisista henkilöstön vähennyksistä, vaan työnantaja vasta suunnittelee toimenpiteitä, joilla voi olla vaikutuksia henkilöstön määrään. Näitä ns. työvoiman vähentämistoimenpiteitä koskee normaalia laajempi yhteistoimintavelvoite.

Jos työnantaja harkitsee 4 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua toimenpidettä, työnantajan on annettava kirjallinen neuvotteluesitys yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämiseksi viimeistään viisi päivää ennen neuvottelujen aloittamista.

Harkitessaan vähintään kymmenen työntekijän irtisanomista, lomauttamista yli 90 päiväksi tai osa-aikaistamista, työnantajan on annettava näiden työntekijöiden edustajille kirjallisesti käytettävissä olevat tiedot:

1. aiottujen toimenpiteiden perusteista;
2. alustava arvio irtisanomisten, lomauttamisten ja osa-aikaistamisten määrästä;
3. selvitys periaatteista, joiden mukaan irtisanomisen, lomauttamisen tai osa-aikaistamisen kohteeksi joutuvat työntekijät määräytyvät; sekä
4. arvio ajasta, jonka kuluessa irtisanomiset, lomauttamiset ja osa-aikaistamiset tehdään.

Yhteistoimintavelvoite on täyttynyt, kun asiasta on neuvoteltu lain edellyttämällä tavalla ja käsiteltävän asian kannalta tarpeelliset tiedot on annettu. Jos kyseessä on työvoiman vähentäminen, edellytetään myös, että neuvotteluissa käsitellään työllistämistä edistävää toimintasuunnitelmaa ja periaatteita.

Yhteistoimintamenettelyssä käsiteltävien ja sen johdosta laadittujen asiakirjojen julkisuudesta sekä yhteistoimintamenettelyyn osallistuvien työnantajan edustajan, työntekijän ja henkilöstön edustajan vaitiolovelvollisuudesta on voimassa, mitä viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään.

Perustelut

Kunnanhallitus käsittelee kunnan talouden tasapainottamista maanantain 18.3.2024 kokouksessaan § 49:ssä seuraavasti:

"Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 15.1.2024 § 6 käynnistää talouden tasapainottamisohjelman valmistelun. Sopeuttamistarpeen arvioidaan olevan noin 1,3 miljoonaa euroa vuosina 2024 – 2026. Kululajeittain nykyisen menorakenteen mukaan jaettuna sopeuttamistarve olisi henkilöstökuluissa noin 659 000 euroa, palveluiden ostoissa noin 323 000 euroa, avustuksissa noin 130 000 euroa, materiaalikustannuksissa noin 98 000 euroa ja muissa kuluissa noin 83 000 euroa.  

Henkilöstön osalta suunnitelmassa talouden tasapainottamisohjelman laatimisesta todetaan, että osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö on asiakaspalvelua tuottavan organisaation tärkein voimavara ja edellä mainitun turvaaminen on yksi Auran kunnan strategian palvelulupauksista. Henkilöstökulut muodostavat yli puolet kunnan käyttötalousmenoista ja monen palvelun tuottamiseen liittyy lakisääteinen henkilöstömitoitus. Valtakunnalliset työehtosopimusratkaisut vaikuttavat henkilöstökuluihin useita prosentteja joka vuosi. Palvelun tarkoituksenmukaisen tuottamisen näkökulmasta on tärkeää varmistaa, että kunnan yksiköissä ovat oikeat henkilöt, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan. Osana edellä kuvattua tehtäväkohtaista palveluprosessitarkastelua on täten toteutettava henkilöstöarviointi.

Mahdollisuus saada säästöä henkilöstökustannuksista muodostuu pääasiassa seuraavista vaihtoehdoista:

• Tehtävänkuvaukset ja resurssitarkastelu
• Palkka- ja palkkiojärjestelmän tarkastelu
• Työhyvinvointi, poissaolo- ja sijaiskustannukset
• Määräaikaisten työsuhteiden tarvetarkastelu
• Eläköitymiset
• Palkattomat vapaat
• Lomautukset
• Irtisanomiset

Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007) säätelee yhteistoiminnasta kuntatyöpaikoilla. Lain tarkoituksena on edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa. Yhteistoiminta tarkoittaa neuvottelua ja kuulemista. Yhteistoiminnan osapuolia ovat kunta työnantajana ja sen palveluksessa oleva henkilöstö.

Työnantajan on neuvoteltava valmisteilla olevien toimenpiteiden perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista ennen kuin asia ratkaistaan. Neuvottelut on käytävä yhteistoiminnan hengessä eli avoimessa vuorovaikutuksessa ja tavoitteena on saavuttaa yksimielisyys. Kuultuaan henkilöstöä työnantaja päättää, mihin toimenpiteisiin asiassa ryhdytään.

Yhteistoimintaa prosessina säädellään yhteistoimintalain useilla pykälillä. Laissa on muun muassa määräykset siitä, mitä asioita yt-neuvotteluissa on ainakin käsiteltävä ja missä aikataulussa neuvotteluissa edetään. Työnantajalle on säädetty myös velvollisuuksia viestintään liittyen. Lisäksi työnantajan on huolehdittava, että työntekijöiden työllistymistä tuetaan suunnitelmallisesti ja tiettyjä periaatteita noudattaen.

Lain 4 pykälässä on määritelty ne asiat, joista ainakin on neuvoteltava yhteistoiminnassa:

1. Henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavat muutokset työn organisoinnissa, kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien yhteistoiminnassa
2. Palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteet, jos asialla voi olla olennaisia henkilöstövaikutuksia
3. Henkilöstöön, henkilöstön kehittämiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun sekä työyhteisön sisäiseen tietojenvaihtoon liittyvät periaatteet ja suunnitelmat
4. Asiat, jotka koskevat taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimeenpantavaa osa-aikaistamista, lomauttamista tai irtisanomista

Yhteistoimintamenettelyt on käynnistettävä, kun työnantaja harkitsee toimenpiteitä, jotka saattavat johtaa yhden tai useamman työntekijän irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamiseen taloudellisin tai tuotannollisin perustein. Tällöin työnantaja ei ole yhteistoimintamenettelyjä aloittaessaan vielä tehnyt päätöstä mahdollisista henkilöstön vähennyksistä, vaan työnantaja vasta suunnittelee toimenpiteitä, joilla voi olla vaikutuksia henkilöstön määrään. Näitä ns. työvoiman vähentämistoimenpiteitä koskee normaalia laajempi yhteistoimintavelvoite.

Jos työnantaja harkitsee 4 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua toimenpidettä, työnantajan on annettava kirjallinen neuvotteluesitys yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämiseksi viimeistään viisi päivää ennen neuvottelujen aloittamista.

Harkitessaan vähintään kymmenen työntekijän irtisanomista, lomauttamista yli 90 päiväksi tai osa-aikaistamista, työnantajan on annettava näiden työntekijöiden edustajille kirjallisesti käytettävissä olevat tiedot:

1. aiottujen toimenpiteiden perusteista;
2. alustava arvio irtisanomisten, lomauttamisten ja osa-aikaistamisten määrästä;
3. selvitys periaatteista, joiden mukaan irtisanomisen, lomauttamisen tai osa-aikaistamisen kohteeksi joutuvat työntekijät määräytyvät; sekä
4. arvio ajasta, jonka kuluessa irtisanomiset, lomauttamiset ja osa-aikaistamiset tehdään.

Yhteistoimintavelvoite on täyttynyt, kun asiasta on neuvoteltu lain edellyttämällä tavalla ja käsiteltävän asian kannalta tarpeelliset tiedot on annettu. Jos kyseessä on työvoiman vähentäminen, edellytetään myös, että neuvotteluissa käsitellään työllistämistä edistävää toimintasuunnitelmaa ja periaatteita.

Yhteistoimintamenettelyssä käsiteltävien ja sen johdosta laadittujen asiakirjojen julkisuudesta sekä yhteistoimintamenettelyyn osallistuvien työnantajan edustajan, työntekijän ja henkilöstön edustajan vaitiolovelvollisuudesta on voimassa, mitä viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään."

Perustelut

Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 18.3.2024 § 49 käynnistää koko henkilöstöä koskevan yt-menettelyn. Kutsu ensimmäiseen neuvotteluun annettiin 21.3.2024 ja ensimmäinen neuvottelu pidettiin 3.4.2024. Tiedote neuvottelusta on pykälän liitteenä.

Perustelut

Auran kunnan talouden tasapainottamisohjelman valmisteluun liittyvä yt-menettely päättyi neuvotteluryhmän osalta 16.5.2024. Neuvotteluiden kohteena oli edellisessä neuvottelussa avoimeksi jääneet henkilöstön vapaaehtoisten lomautusten, talkoovapaiden ja palkattomien lomarahavapaiden toteutustavat. Tasapainottamistoimenpiteiden myötä arvioidaan saavutettavan noin 1,7 miljoonan euron sopeutus ohjelmakaudella 2024–2026.

Myönteistä on, että henkilöstöön kohdistuvilta raskaimmilta toimenpiteiltä, kuten irtisanomisilta ja pakollisilta lomautuksilta vältytään ainakin tässä vaiheessa. Ohjelman toteutuminen vaatii kuitenkin kaikilta toimintatapojen muutoksia nykyiseen verrattuna. Tavoitellut kustannussäästöt saavutetaan muun muassa kiinnittämällä huomiota poissaoloihin, sijaisten käyttöä vähentämällä ja tehtävänkuvia tarkastelemalla. Kun henkilöstön osalta tapahtuu joko eläköitymisiä tai vapaaehtoisia irtisanoutumisia, ensisijainen toimintapa on tarkastella, voidaanko tehtävä hoitaa sisäisin järjestelyin.

Yt-neuvottelut sujuivat kokonaisuutena erittäin rakentavasti. Kummallakin osapuolella oli aito ratkaisuhakuinen työskentelytapa. Yhteinen lähtökohta neuvotteluille oli päästä sellaiseen neuvottelutulokseen, mikä aiheuttaisi vähiten haittaa palveluille ja henkilöstölle. Neuvotteluissa sovittiin myös ohjelman toteutumisen seurannasta ja raportoinnista.

Muita kuin henkilöstöön kohdistuvia säästöjä haetaan tulonlisäyksistä, esimerkiksi taksojen ja maksujen korotuksina. Menoleikkauksia kohdistetaan palveluiden ostoihin, hankintoihin ja vapaaehtoisiin avustuksiin. Lisäksi suunnitelmissa on muun muassa kotihoidontuen kuntalisästä luopuminen vuoden 2025 alusta sekä investointien jaksottaminen tai lykkääminen. Ohjelmaan sisältyy myös toimenpiteitä, joiden vaikutukset säästöjen näkökulmasta selviävät valmistelun edetessä.  

Yhteistyöryhmä päätti omalta osaltaan yt-neuvottelut ja esittää kunnanhallitukselle pykälän liitteenä olevan talouden tasapainottamisohjelman hyväksymistä.

Perustelut

Valtuusto hyväksyi Auran kunnan talouden tasapainottamisohjelman vuosille 2024 – 2026 kokouksessaan kesäkuussa. Elinvoimaan mahdollisesti vaikuttavia toimenpiteitä ohjelmassa:

• Kunnan vuokraamien kiinteistöjen vuokrien tarkistukset
• Tapahtumakohtaisten tilavuokrien tarkistukset
• Jätevesi- ja käyttövesitaksojen korotus 10 %
• Omaisuuden myyminen
• Kiinteistörekisterin päivitys
• Mahdolliset toimintatapamuutokset: ruokahuolto- ja siivouspalvelut, kiinteistöpalvelut > tulossa markkinavuoropuheluita
• Yhteistyön lisääminen palvelutuottajien kanssa
• Vapaan sivistystyön resurssin pienentäminen 20 %; painopiste ryhmätoimintoihin & hyvinvointia tukevaan liikunnalliseen tarjontaan
• Konsulttien kriittisempi käyttö
• Hankintaohjeen päivitys & hankinta- ja sopimusosaamisen vahvistaminen
• Kiinteistöstrategia & energiansäästöohjelman toteuttaminen
• Avustusten pienentäminen 15 % ja avustusten myöntämisperusteiden kytkeminen kunnan strategiaan ja ohjelmien toteuttamiseen (mm. elinvoimaohjelma)
• Investointien tarvekriittisyysluokitus