Kunnanhallitus, kokous 3.3.2025

Perustelut

Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta, vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain sekä rikosrekisterilain 6 b §:n muuttamisesta.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016 vp; ”hankintalaki”) muutosesitys perustuu pääministeri Orpon hallitusohjelmakirjauksiin. Hallitusohjelman tavoitteina julkisten hankintojen osalta on kilpailun lisääntyminen ja siten hankintojen houkuttelevuus ja markkinaystävällisyys. Hallituksen esityksen tavoitteena on parantaa julkisten hankintojen tehokkuutta ja kustannussäästöjä sekä turvata laadukkaat julkiset palvelut. Hankintalakia uudistetaan muun muassa edistämällä markkinakartoitusta ja hankinnan huolellista valmistelua.  Hallitusohjelman mukaisesti ehdotuksessa esitetään sidosyksiköiden käytön rajoittamista hankintojen toteuttamisessa asettamalla sidosyksikön omistukselle yleisen edun huomioon ottava vähimmäisomistusosuutta koskeva vaatimus (10 prosenttia). Esityksellä pyritään lisäämään erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osallistumismahdollisuuksia julkisiin tarjouskilpailuihin sekä parannetaan hankintojen vastuullisuutta ja edistetään huoltovarmuuden ja turvallisuuden toteutumista myös sopimuskauden aikana. Ehdotuksella parannetaan myös hankintojen valvontaa. Hallitusohjelmakirjausten toteuttamisen lisäksi mietinnössä esitetään tehtäväksi hankintalakiin ja erityisalojen hankintalakiin sekä rikosrekisterilakiin eräitä säädöshuoltoon liittyviä muita muutoksia.

Esitys sidosyksiköiden vähimmäisomistusosuudesta

Esityksen mukaan hankintalain 15 §:n 1 momenttia täydennettäisiin sidosyksiköiden vähimmäisomistusosuutta koskevalla lisävaatimuksella, joka kohdistuisi sellaisiin sidosyksiköihin, jotka toimivat osakeyhtiö-, säätiö- taikka yhdistysmuotoisena. Esitettyä lisävaatimusta ei sovellettaisi kuntalain mukaisiin kuntayhtymiin. Esitetyn lisävaatimuksen myötä kunkin hankintayksikön omistusosuus sidosyksiköstä olisi vähintään 10 prosenttia. Tämä tarkoittaisi, että kunkin omistajan tulisi hallita vähintään kymmenesosaa yhtiön äänimäärän tuottavista osakkeista tai vastaavasta osuudesta. Vähimmäisomistusvelvoite ulottuisi myös sidosyksikön mahdollisiin tytär- tai sisaryhtiöihin. Lisävaatimusta sovellettaisiin kokonaisarvion perusteella siten, että siinä otettaisiin huomioon emoyhtiö ja sen tytär- ja osakkuusyhtiöt.

Esitys siirtymäajasta

Esityksen mukaan lain 174 §:ään lisättäisiin uusi 7 momentti sidosyksiköiden omistusosuutta koskevan vaatimuksen voimaantulosta. Säännöksen mukaan sidosyksikkömuutos astuisi voimaan 1,5 vuoden siirtymäajalla, paitsi jätealalla, jonka osalta siirtymäaika olisi 2,5 vuotta. Lain voimaantulon jälkeen 15 §:n vastaiset hankintayksikön ja sidosyksikön väliset sopimukset tulisi irtisanoa päättymään siirtymäaikasäännösten mukaisesti. Myöskään uusia sopimuksia ei tulisi tehdä 174 §:ssä säädetyn siirtymäajan jälkeen. Omistusosuusvaatimuksesta riippumatta hankintayksikö voisi tehdä uusia määräaikaisia sopimuksia sidosyksiköltään 30.6.2026 asti ja jätehuollon osalta 30.6.2028 asti. Näiden sopimusten voimassaolo voisi olla korkeintaan yksi vuosi. 

Lausuntopyyntö kokonaisuudessaan: https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=ace05d59-c8e0-41c3-acbb-1c87e4cd1a23

Auran kunnan lausunto

Esityksen yleiset tavoitteet ja päämäärät

Auran kunnan näkökulmasta esitetty hankintalain uudistus esitetyssä muodossa vaikeuttaisi pienen kunnan toimintaa kohtuuttomasti. Lähtökohtaisesti lainsäädännön pitäisi olla toimintaa mahdollistavaa, ei sitä estävää. Sidosyksiköiden vähimmäisomistuksesta kategorisella 10 %:n vaatimuksella säätämällä lisättäisiin kuntien hallinnollista työtä ja kustannuksia merkittävästi, mikä heikentäisi jo ennestään heikkoa julkista taloutta sekä vaarantaisi erityisesti tukipalveluiden järjestämisen laadukkaasti, nykyaikaisesti ja kustannustehokkaasti. Esityksen tavoitteet säästöistä eivät toteutuisi, päinvastoin. Myös kilpailun lisäämiseen pitäisi pyrkiä kannustimilla, ei liian tiukalla sääntelyllä.

Muutoksen vaikutukset olisivat toteutuessaan moninaiset. Vähimmäisomistusvaatimuksen myötä jokainen kunta joutuisi kaikkien yhtiöidensä osalta analysoimaan kymmenien erillisten palveluiden tuottamisen tavat uudelleen, tekemään omistusjärjestelyitä, joiden hyödyt ovat epäselvät, palkkaamaan ja irtisanomaan henkilöstöä, neuvottelemaan uudelleen ja solmimaan uusia sopimuksia sekä kilpailuttamaan uudelleen jo kilpailutettuja tukipalveluja. Muutoksen hallinnollinen taakka tulisi olemaan valtava.

Sidosyksiköiden vähimmäisomistusta koskeva vaatimus

Auran kunnan näkökulmasta esitetty sidosyksiköiden vähimmäisomistusta koskeva vaatimus ei ole tarkoituksenmukainen ja se olisi Aurassa erittäin vaikeasti toteutettavissa. Keinotekoinen, ylhäältä määritelty, perusteeton vähimmäisomistusosuus heikentäisi kunnallista itsehallintoa ja kunnan mahdollisuutta päättää itse toimintojensa järjestämisestä. Vähimmäisomistusosuus myös asettaisi kunnat eriarvoiseen asemaan keskenään ja heikentäisi siten yritysten ja kuntalaisten mahdollisuuksia yhdenvertaisiin palveluihin.

Vähimmäisomistusmekanismi vaarantaisi alueellisen yhteistyön seutukunnallisesti ja maakunnan tasolla. Muutos heikentäisi pienen kunnan toimintaedellytyksiä sekä hajottaisi toimivia kokonaisuuksia sirpaleiksi ja vaikeuttaisi niiden hallinnointia ja konserniohjausta peruskunnissa. Esitys vähimmäisomistuksesta on näin ristiriidassa muiden valtion toteuttamien uudistusten, kuten hyvinvointialueuudistus ja te-uudistus, joissa on pyritty "leveämmillä hartioilla" turvaamaan palvelun laatua ja yhdenvertaista saatavuutta. Ristiriitainen, poukkoileva lainsäädäntö ei ole kenenkään etu eikä näin ollen esitettyä vaatimusta vähimmäisomistuksesta tulisi toteuttaa.

Esitetyn muutoksen vaikutukset Auran kunnalle olisivat laajat. Merkittävimmät muutokset koskisivat tässä vaiheessa jätevedenpuhdistusta, jonka järjestämiseksi kunta on osakkaana Turun seudun puhdistamo Oy:ssä hyvin pienellä omistusosuudella. Tällaisen pitkäjänteisesti toteutetun, yhteiskunnallisen perustoiminnon järjestämistavan romuttaminen ei voi olla millään mittarilla kannattavaa. Ehdotettu muutos johtaisi myös jätehuollon järjestämisessä koko toimialalla merkittäviin rakenteellisiin muutoksiin. Suomen kaikissa kuntien yhteisesti omistamista 26 jätehuollon yhtiöstä 24 yhtiössä on alle 10 prosentin omistusosuuksia. Muutos heikentäisi kuntien mahdollisuuksia huolehtia yhä yksityiskohtaisemmin säädetystä tehtävästä, jonka velvoitteista pääosa johtuu EU:sta. Huolta herättääkin se, miten kierrätystavoitteisiin ja muihin ympäristövastuutavoitteisiin päästäisiin, mikäli kunnallisen jätehuollon vuosia rakennetut toimintamallit hajotetaan.

Lisäksi Auran kunnan osakkuudet esimerkiksi ICT-järjestelmien osalta olisivat muutoksen myötä katkolla, mikä aiheuttaisi kriittisen ja taloudellisen riskin esimerkiksi talous- ja palkkahallinnon, asianhallinnan ym. palveluiden turvaamiseksi. Pienet kunnat, kuten Aura, kamppailevat jo nyt taloudellisten haasteiden kanssa, ja uudistus pahentaisi tilannetta entisestään. Riski hintojen nousulle ja palvelutason laskulle on todellinen, koska uudistuksen myötä kuntien sidosyksiköiden kautta saadut volyymiedut katoaisivat. Erityisesti pienissä kunnissa esimerkiksi ICT-kehittämisen mahdollisuudet ja jatkuvuus tulisivat kärsimään, koska ICT- ja hankintaosaaminen on joillakin alueilla nykyisellään keskitetty sidosyksiköihin, ei kuntiin. Toiminnan jatkuvuuden osalta on tärkeää, että esimerkiksi ICT:n tukipalveluissa ja kehittämisessä on pitkäjänteinen ote. Yhteistyö ja volyymiedut on tunnistettu ICT-toimialalla keskeiseksi neuvotteluvoimaksi suhteessa suuriin toimijoihin.

Suunniteltu siirtymäaika

Muutoksen toimeenpanolla esitetty siirtymäaika on täysin riittämätön kaiken suunniteltujen uudistusten huolelliseen valmisteluun, analysointiin ja taloudellisiin kustannuksiin varautumiseen. Aura, kuten moni muukin pieni kunta, toimeenpanee edelleen hyvinvointialueen ja te-uudistuksen myötä tulleita muutoksia, yhdyspintojen rakentaminen ja te-palveluiden muutokset ovat hyvin työläitä. Lisää uudistuksia ei näin tiukalla siirtymäajalla pidä kuntien toimeenpantavaksi asettaa, vaan kunnille on turvattava työrauha aiempien muutosten läpiviemiseen sekä perustehtävien hoitamiseen useiksi vuosiksi ilman uusia mylläyksiä. 

Jos kaikki Suomen kunnat joutuisivat samanaikaisesti 1,5 vuoden sisällä kilpailuttamaan samat palvelut, tulisivat markkinoiden resurssit loppumaan kesken ja palveluiden tuottamisen hinnat nousemaan. Vain riittävä, vähintään viiden vuoden, siirtymäaika voisi mahdollistaa hallitun muutoksen ja rajoittaa muutoksesta joka tapauksessa syntyviä kustannuksia. Pienten kuntien osalta taloudellisen huolen lisäksi on huomioitava käytettävissä olevan osaamisen puutteet ja riskit henkilöstön työssäjaksamisen heikkenemisestä, kun uusia omaksuttavia asioita ja muutoksia tuotetaan jatkuvasti.

Ehdotus

Esittelijä

Kunnanhallitus päättää hyväksyä edellä selosteessa esitetyn lausunnon hankintalain uudistusta koskien ja valtuutta kunnanjohtajan tekemään lausuntoon lisäyksiä ja täsmennyksiä tarpeen mukaan.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.