Valmistelija
Anita Peltonen, Varhaiskasvatuspäällikkö, anita.peltonen@aura.fi
Perustelut
Kunnanhallitus pyytää sivistyslautakunnalta valmisteltua selvitystä asiasta lokakuun loppuun mennessä, jotta mahdollinen kotihoidontuki voitaisiin toteuttaa jo vuoden 2023 alusta.
Valmistelussa tulisi huomioida ainakin seuraavat näkökohdat:
- kotihoidontuen kuntalisän käyttöönotto kokeiluluonteisesti määräajaksi
- summa (vertailu kotihoidon tuen kuntalisää maksavien kuntien tiedoista)
- arvio lapsimäärän kehityksestä sekä lapsimääristä, joita asia mahdollisesti koskisi tulevina vuosina
- kotihoidontuen kuntalisän ulottaminen alle 3-vuotiaiden lasten sisaruksiin
Aloitteen mukaisesti on päätöksenteon tueksi selvitetty Kuntaliiton keväällä 2022 Manner-Suomen kunnista kokoaman tiedon pohjalta mm. kunnissa käytössäolevia toimintatapoja, kuntalisän summia sekä myöntämisedellytyksiä. Kuntaliiton selvityksessä on myös avattu tutkimustietoon perustuvia näkökulmia kuntalisään liittyen.
Lapsiperheille on muodostettu kaksi erillistä järjestelmää alle 3-vuotiaan lapsen hoidon järjestämiseksi; varhaiskasvatus ja kotihoidontuki. Kotihoidontukijärjestelmässä on kaikilla lapsiperheillä käytössäoleva tukimuoto sekä mahdollisesti paikallinen tuki. Varhaiskasvatuksen järjestäminen kuuluu OKM:n tehtäviin ja sitä ohjaa Varhaiskasvatuslaki (2018/540) ja lasten kotihoidon tuki kuuluu STM:n tehtäviin ja sitä ohjaa Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta (1996/1128)
Lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Huoltajan saadessa alle 3-vuotiaasta lapsestaan kotihoidontukea, lapsi ei voi osallistua järjestettyyn varhaiskasvatukseen (sisältää sekä kunnallisen että palvelusetelillä tuotetun varhaiskasvatuspalvelun). Tällöin huoltajalle maksetaan tukea lapsen hoitamisesta kotona.
Kotihoidon tuki on kokonaisuudessaan kunnan kustantamaa tukea perheille, vaikka tuki maksetaankin Kelan toimesta. Lakisääteisten hoitorahan ja -lisän lisäksi kunta voi maksaa kuntalisää. Hoitoraha on yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta 350,27 euroa/kk, muista perheen alle 3-vuotiasta 104,86 euroa/kk sekä yli 3-vuotiaista, alle kouluikäisistä lapsista 87,38 euroa/kk kustakin. Hoitolisä on enintään 187,45 euroa/kk ja sitä maksetaan vain yhdestä lapsesta. Kotihoidontuki lakkaa, kun perheen nuorin lapsi täyttää 3 vuotta.
Kuntaliitto kartoitti keväällä 2022 Manner-Suomen kunnille suunnatulla kyselyllään mm. kotihoidon tuen kuntalisiä ja perusteita niiden maksamiseen. Kyselyyn vastasi Manner-Suomen kunnista 85,7 prosenttia (251 kuntaa). Kyselyyn vastanneista kunnista 52, eli 21 prosenttia on maksanut kuntalisää vuonna 2022. Kyselyn perusteella kuntalisän maksamista suunnitellaan 8 kunnassa. Aivan viime vuosina kuntien kotihoidon tuen kuntalisän tarjoaminen on vähentynyt selvästi. Selvitys on oheismateriaalina.
Keskimäärin kuntalisää maksettiin vuoden 2022 kyselyn perusteella alle 3-vuotiaasta lapsesta 169 euroa. Lisän suuruuden vaihteluväli oli alle 3-vuotiaasta lapsesta 50–350 euron välillä kunnasta riippuen. Yli 3-vuotiaasta maksettiin kuntalisää keskimäärin 130 euroa ja lisän vaihteluväli oli 30–300 euroa kunnasta riippuen. Sisaruskorotus vaihteli 29–200 euron välillä ja oli keskimäärin 70 euroa. Kelan ehtojen mukaan sisaruskorotusta ei makseta, mikäli vanhempi sisarus osallistuu varhaiskasvatukseen. Esiopetukseen osallistuminen ei vaikuta sisaruskorotuksen maksamiseen.
Kuntaliiton selvityksen perusteella kyselyyn vastanneista, alle 5000 asukkaan kunnista 22 % maksaa kotihoidon tuen kuntalisää. Varsinais-Suomen pienistä kunnista tukea maksaa Koski TL, Vehmaa ja Rusko.
Syyskuussa 2022 Aurassa kotihoidontukea sai 33 alle 3-vuotiasta lasta. Mikäli tälle määrälle lapsia maksettaisiin kotihoidon tuen kuntalisää esim. 100,00 euroa/lapsi/kk, olisi vuosikustannus 39600,00 euroa. Mikäli lisän määrä olisi 200 euroa/lapsi/kk, olisi vuosikustannus 79200,00 euroa. Vuoden 2023 talousarvioon on kirjattu 50 000 euron määräraha kuntalisään sivistyslautakunnan talousarvioesityksessä.
Kuntalisän käyttöönottoa varten tulee laatia selkeät säännöt ja on tehtävä päätös siitä poissuljetaanko yli 3-vuotiaiden sisarusten mahdollisuus osallistua varhaiskasvatukseen. Samoin on ratkaistava se, hoidetaanko kuntalisän maksatus Kelan kautta vai kunnan omana toimintana. On huomioitava, että Kela hoitaa kotihoidontuen asiakaspalvelun ja päätöksenteon, mikäli tuki on Kelan järjestelmän mukainen. Jos Aurassa on kuntalisään liittyviä omia ehtoja, on tukeen liittyvä asiakaspalvelu ja päätösprosessi maksatuksineen hoidettava omana toimintana.
Suomessa varhaiskasvatukseen osallistuminen on edelleen kansainvälisesti vertaillen alhaista. Suomi poikkeaakin merkittävästi muista Pohjoismaista, joissa osallistumisaste on maasta riippuen 94-98 %. Suomi jää osallistumisasteessa myös alle OECD-keskiarvon, joka on 87 %. Kuntalisästä päätettäessä tulisi huomioida myös ministeriön tahtotila varhaiskasvatukseen osallistumisen lisäämisestä. Aurassa yksivuotiaista osallistuu varhaiskasvatukseen 40 % ja kaksivuotiaista 81%. 1-6 -vuotiiaiden lasten osallistumisprosentti Aurassa on 79.
Aurassa 0-6 -vuotiaiden lasten varhaiskasvatukseen osallistumisaste 9/2022
|
Lapsen ikä
vuosina
|
Lasten lukumäärä
9/2022
|
Varhaiskasvatukseen
osallistuvat lapset
|
Varhaiskasvatukseen osallistumisaste |
|
0
|
38
|
0
|
0%
|
|
1
|
48
|
19
|
40%
|
|
2
|
47
|
38
|
81 %
|
|
3
|
47
|
41
|
87%
|
|
4
|
44
|
41
|
93%
|
|
5
|
39
|
37
|
95%
|
|
6
|
41
|
34
|
83%
|
Kuntaliiton selvityksessä tehdyn kyselyn perusteella todettiin, ettei useamman vuoden seurannan aikana kuntalisän myöntämisperusteilla ole ollut havaittavaa vaikutusta varhaiskasvatuksen kysyntään. Tässä pelkän kotihoidon tuen ja sen kuntalisän vaikutusten arviointi on melko hankalaa, koska huoltajien tilanteet muuttuvat ja kunnan työllisyystilanteella ja huoltajien opintomahdollisuuksilla on suuri merkitys asiassa. Kyselyn perusteella voidaan todeta, että kotihoidon tuen kuntalisällä voidaan perheitä ohjata valitsemaan erityisesti pienten lasten osalta lapsen hoitaminen kotona varhaiskasvatukseen osallistumisen sijaan.
Tutkimusten perusteella voidaan todeta, että lasten hoitomuodon valinnat eroavat eri sosiaaliryhmien välillä. Kotihoidon tukea käyttävät pisimpään pienituloiset, matalasti koulutetut ja heikossa tai epävakaassa työmarkkina-asemassa olevat äidit. Myös äidin maahanmuuttajatausta ja yksinhuoltajuus ovat ennustaneet muihin äiteihin verrattuna pidempää kotihoidon tuen käyttöä. Kantaväestöön kuuluvat korkeasti koulutetut, suurempituloiset ja vakituisessa työssä olevat äidit taas käyttävät todennäköisemmin lyhyitä kotihoidon tuen jaksoja. Tutkimustiedon mukaan äitien työssäkäynti vähenee, kun kotihoidon tuen määrä kuntalisän myötä kasvaa. Tämä tulos osoittaa, että kuntalisien muutoksella on selvää vaikutusta äitien päätöksiin osallistua työmarkkinoille.
Laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitys lasten ja perheiden hyvinvoinnille tunnustetaan aiempaa vahvemmin niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Varhaiskasvatuksen merkitystä lapsen kehitykselle ja myöhemmälle oppimiselle korostetaan yhä enemmän kansainvälisessä keskustelussa ja tutkimuksessa.
Kokonaisuutena tarkastellen kotihoidon tukemiseen liittyvät seikat ovat hyvin monimuotoisia. Yhteiskunnallinen kehityssuunta suosii varhaiskasvatuspalvelujen käyttöä. Valtion hallinnossa on pyrkimys huolehtia työvoiman saatavuudesta ja tätä tuetaan vuosittaisilla varhaiskasvatusmaksujen alentamisella. Kotihoidon tuen kuntalisään liittyviä käytännön kysymyksiä ovat lisän suuruus, mahdolliset sasarkorotukset, tukeen oikeuttava lapsen ikä sekä tuen myöntämistä koskevat aikarajoitukset.
Mikäli kuntalisä otetaan käyttöön Aurassa, on huomioitava siitä aiheutuvat lisäkustannukset. Mikäli nykyisille kotihoidon tukea saaville, alle 3-vuotiaiden lasten perheille maksettaisiin kotihoidon tuen kuntalisää esim. 100,00 euroa/lapsi/kk, olisi vuosikustannus 39 600,00. 150 euron lapsikohtaisella kuntalisällä vuosikustannus olisi 59 400,00 ja 200 euron lisällä 79 200,00.
Varhaiskasvatuspalvelujen hoitopaikkatilanne on tällä hetkellä varsin haastava; paikkoja ei aina kyetä tarjoamaan perheen tarpeiden mukaisesti läheltä omaa kotia ja saman perheen lapset voldaan joutua sijoittamaan eri varhaiskasvatuspaikkoihin. Tilanteen haastavuus tullee jatkumaan ainakin vuosien 2022-2023 ajan, vuonna 2021 ja 2022 syntyneiden siirtyessä kotihoidosta varhaiskasvatuksen piiriin. Alle 3-vuotiaita lapsia saa olla päiväkotiryhmässä enintään 12 ja perhepäivähoidossa 4. Mikäli nyt kotihoidossa olevista lapsista puolet siirtyisi varhaiskasvatukseen, tarvittaisiin heitä varten 1 päiväkotiryhmä ja yksi perhepäivähoitaja lisää. Näiden henkilöstökustannus olisi n. 151 200 euroa/vuosi.
Jos kunnassa otetaan käyttöön kotihoidon tuen kuntalisä alle 3 -vuotiaiden lasten osalta, voidaan vähentää jonkin verran varhaiskasvatuksen kysyntää. Kuntalisän tulisi olla riittävän suuri, jotta se luo perheille todellisen vaihtoehdon varhaiskasvatuspaikalle. Kuntalisän maksaminen tulisi olla myös riittävän pitkäkestoinen, jotta vanhemmat voivat luottavaisesti valita sen vaihtoehdoksi (esim. valtuustokausi). Kuntalisän käyttöönotto voi myös lisätä lakisääteisen kotihoidon tuen kustannuksia, jos nyt varhaiskasvatuksessa olevien lasten huoltajat päätyisivät vaihtamaan lapsensa kotihoitoon.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.